Tanka-runoja
yksin rannalla
kiveen hakattu lintu
aalto käy yli
merenvaahto suutelee
yksin jäähyväisiksi
****
Vuori usvassa
lyhdyn valo ei kanna
eivät saapuneet
odotetut askeleet
riisi jäähtyy astiaan
****
Ketään en ole
rakastanut niin paljon
tiedäthän sinä
anna minun hengittää
vielä omaa tahtiani
****
sumuinen silta
puiden huojuva tanssi
sinun vartesi
ja tuulen hyväilystä
väsynyt huokaus, rakas
10 kommenttia:
Kyllä: tämä on tyylilajisi! Kakkonen on hyvin puhtaasti japanilaisvaikutteinen; kolmannessa taas on hieno ajatus ihmissuhteesta ja yksityisyydestä. Olemmekohan nähneet valon usvassa; tätä lisää!
Kyllä, olemme tainneet nähdä valon =)
Tangat vaatii rytmitajua. Naputtelitko samalla pöydänkantta?
Herkkiä ja itämaisia, täynnä merkityksiä, mehukkaita.
Rytmi lähtee takomalla päätä seinään ;)
Sen verran haastavia ovat nämä mitalliset runot.
Kolmessa ensimmäisessä on unohdusta, odotusta, ahdistusta, herkkyyttä.
Tiivistä sanomaa
Ei onnistuisi minulta. Meinaan päätä seinään ja sit runoileen. Tykkäsin kaikista.
Mukavaa, että pidätte tanka-runoistani. Itseäni kun hävetti postata nämä tangat, kun teksti tuntuu niin paljaalta, kaikki ”virheet” näkyvät hyvin runon lyhkäisyyden vuoksi. Olen vääntänyt lisääkin noita tankoja, mutta yritän vielä hioa joitakin niistä.
Nämä ovat puhuttelevia kuvia, kuten tankarunon kai tulee ollakin.
Kiitos vierailusta, Ilona.
Toinen tankasi saa oloni tuntumaan kovin japanilaiselta ;)
Pidin erityisesti kolmannesta runostasi! Olet lahjakas.
Lähetä kommentti