vuorten hiljaiset huudot
hukkuvat lumihiutaleiden piirileikkiin
kuka katkaisisi kanalta kaulan
kuka sulkisi mustan silmän,
jotta sininen voisi avautua
ja antaa tietä kultaiselle sateelle,
jota kuninkaat ja rikkaruohotkin kumartavat
suuret ovat teot, jotka vuoret unohtavat
nukkuessaan, elleivät puut laulaisi
laaksoissa vienoa ylistyslaulua
sateelle, joka saa ne kukkimaan
14 kommenttia:
Mukavan moniselitteinen runo.
Oman runoni komiikka oli muuten tahallista itseironiaa, ei tahatonta. ;)
Onneksi puut laulavat.
Ja onneksi vuoret eivät unohda..
Kaunis runo.
Suuret vuoret unohtavat suuria asioita. Onneksi on puita.
Ihana runo ja metaforat ovat hienoja. Pikkuisen hysteerisen hihityksen sai minussa aikaiseksi "kultainen sade". Ehkä tarkoituksellista?
Luen kohta taas uudelleen. Uutta aukeaa jatkuvasti!
Ehkä ei pitäisi yrittää selittää selittämätöntä, mutta siksi kai yritän ja pyydän etukäteen anteeksi: puut, ruoho, kuninkaat palvovat sadetta (syystäkin). Vuorikin yrittää pitää ääntä itsestään; sen musta (sateelle kateellinen) silmä pitäisi sulkea, jotta sininen (usko) voisi avautua. Kiinnostava pohdittava, vaikka voi sen ottaa vastaan ilman pohtimistakin!
tunnelmallinen, esteettinen,kaunis!!
Tämä on jännä kun ihminen, uhraaja on poissa, luonto yksin kaipaamassa sadetta. Mutta eiköhän se tule ilman sitä kanan kaulan katkaisuakin, tuleehan?
Hieno ja kaunis runo. Ylistyslaulu.
Loverlyn:
Kiitos kommentistasi blogiini. Vaikeaa tämä kommentointi tänne, kun en tätä ymmärrä... :) Mutta kiitos kuitenkin. Sulla on täällä tosi kauniita kirjoituksia. tykkään tosi paljon.
Oi jospa tulisikin sade.
Harmaasusi™
Hieno runo! Pieniksi jäävät suuret teot, jos niitä vertaa sateen uudistavaan voimaan...
Sielukas, animistinen runo. Kanaa jäin hiukan ihmettelemään, mutta tiedänhän (kuvataiteilijana) että ymmärtäminen ja taide-elämys eivät välttämättä edellytä toisiaan :)
Kiitos kaikkille kommenteista!
Elämänkulkija: moniselitteinen hyvinkin
Susu, Erikeeper ja isopeikko: niinpä
Tirlittan: hyvä, että hihitytti, tarkoituksella laitettu
Pasanen: anteeksi ei tarvitse pyytää, kaikenlaisia tulkintoja saa tehdä
Hanne: kiitos
Pisara: viimeeksi yritin katkaista kanalta kaulan "vuorenpeikon luolassa" -haasteen aikana, mutta enpä pystynytkään ja runo jäi kesken, mutta ajattelin katkaisua nyt metaforana ja pystyin kasvissyöjänä kirjoittamaan tämän brutaalin lauseen, joten säästetään kanojen kaulat
Arleena: kiitos, kiitos
Loverly: aina ei tarvitse ymmärtää, tunteminen on tärkeämpää, ja mukavaa että pidät, suuri kiitos siitä
Harmaasusi: tai edes aurinko
Oopee ja Marjattah: kiitos
Lähetä kommentti