minä katson pilvien utareita
tuuli nostattaa karvat
kuka muu kirkuisi kadotusta
kuin pääskyset uhmatessaan
vielä hiljaista taivasta
katson kuinka sinä luet kiireettä viestejä
otsatukka hulmuten
kun lähden kilpajuoksuun
pisaroiden kanssa
sinun käyntisi on kevyttä ja sulavaa
sydämeni täyttyy ihailulla ja rakkaudella
8 kommenttia:
Kaunis.
Jännä alku, pilvien utareet on mielenkiintoinen uusi kielikuva. Kaunis kuten Susu jo totesikin.
nämä elävät kaikki taivaalla, luulee tää
runo, josta tulee keveänhyvä olo (niinkuin mun mielestä hyvästä rakkausrunosta tulee)...!
Outoa taikaa on runossasi. Kaikki aistit käytössä :)
kiitos kommenteistanne
Mainio toteutus!
-----------------
Sinulle Ilona muistiin:
(Pääskyset on romanttinen muoto,
tervapääskyt dramaattinen, ne kirkuvat, kriikuvat.)
Oh-show-tah hoi-ne-ne: kiitos muistutuksesta, on pääskysoppi unohtunut vuosien varrella ;)
Lähetä kommentti