Marquis, mon amour

Miten saatoimme omistaa nämä viimeiset päivät
Sodomassa toisillemme
Sinun kupan runtelema kullisi roikkuu haaroissani
Mieli järkkyneenä syömme verisen ehtoollisen
enkelikuoron laulaessa ylistystä kyrvällesi
Sinun maagiset sanasi kärsivät miekkasi väkevyydestä
Kuollessamme uppoudumme lihaan