22. tammikuuta 2009

En itke saarniesi perään
en keihäänvarsiasi, en jousiasi,
uurteitasi
en sitä, että maa vapisee jalkojeni alla
en hiljaa virtaavaa jokea

Itken sitä, että vieras taivas
valuu tummana päälleni,
itken lumettomia öitä,
pohjoisen kylmää kotisaunaa
itken sitä, että lähdin,
enkä uskalla palata takaisin

1 kommentti:

utukka kirjoitti...

"enkä uskalla palata takaisin" kuulostaa tutulta, vaikken kovin itkekään. Vaikuttavia runoja, so far! Tykkään.