19. marraskuuta 2009

asemasota kesti 30 vuotta
siivouspäivä nousi verisine luutuineen
                     kuivunutta, kosteaa verta
kirjoitettiin puumerkit ryppyiseen paperiin

vessassa kylmä vesi hiersi kasvoille
                     nuoren tytön punan
itsenäisyys huimaa
vielä korviin kantautuu ääniä
ilotulitus taivaalla vai maamiinoja jaloille

voitonmerkkejä ei näkynyt
kaupungin läpi kulkiessa

                     rasvainen pannu munalle
                     spermainen kalu
                     ruoskaa punakalle ahterille

voitonmerkkejä ei erota tappiosta
30 vuotta nälkää nähneenä
herääminen horroksesta vie aikaa

14 kommenttia:

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Onnittelen,olet heräämässä! Kyllä tässä räiskettä on riittävästi.

Tuima kirjoitti...

Räiskettä moneen suuntaan. Vahva, hieman arvoituksellinen, rosoinen, puhutteleva.

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Tässä on ristivoimaa ja -vetoa. Ja kuten Tuima sanoi, arvoituksellinen.

helanes kirjoitti...

Sota kuin sota.

Olli-Pekka Uusitalo kirjoitti...

Fragmentaarista, iskevää, paradokseista ja vastakohtapareista rakentunutta hehkeää herännäisrunoutta. "Voitonmerkkejä ei erota tappiosta" tyyliset sloganit puhuttelevat ja tuntuvat tosilta.

hemmetti kirjoitti...

Huh, tässä on jotain huumaavaa ja ahdistavaa samaan aikaan. Itsenäisyys huimaa, se varsinkin tuntuu kovin todelta.

arleena kirjoitti...

Voimakas runo.
Taistelussa ei ole voittajia.
Tappiot lankeavat kaikille.

Teemu Helle kirjoitti...

tämä erottuu tematiikaltaan hienosti! mielenkiintoinen runo.

t.pupu

erikeeper kirjoitti...

Hirvittävän monitahoinen ja kulmikas runo. Mun mielestä hieman jopa liikaa. Liimapurkki ei pysy perässä nyt. Vahva!

Hilbert kirjoitti...

Tässä on voimaa ja rujoa kauneutta.

Ilona Tammi kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteista!!!

Joo, ehkä tuli liikaa tavaraa runoon, haaste-sanasta tuli ekana mieleen sota, mutta sitten luin pikkutekstin ja laitoin mukaan myös tunteita, liikettä ja värejä(jäikö joku puuttumaan). Tulipa kokeiltua miten runo taipuu kaikkeen tuohon, vähän niin kuin seitsemän lauseen/virkeen novelli (Petri Tamminen "Elämiä" tyylisesti), jossa pitää olla
1. Maisema- tai miljöökuvausta
2. Joku tekee jotakin
3. Repliikki
4. Repliikki
5. Yllättävä käänne (yllättävä tieto, teko tai muutos tunteissa)
6. Joku tekee jotakin
7. Maisema- tai miljöökuvausta
(Nimi novellille ja henkilöille)

Muhadzir kirjoitti...

Jotenkin tuntui avainlauseelta tuo "30 vuotta nälkää nähneenä
herääminen horroksesta vie aikaa". Oliko runossa 30-vuotinen avioliitto, vai heräsikö 30-vuotias uuteen elämään?

Ilona Tammi kirjoitti...

Mudzahir: vau, enpä itse huomannut, että sen voisi lukea myös 30-vuotiaan uutena elämänä. Mutta todellakin, tuokaan tulkinta ei töki, joten tuokin tulkintalinja tulee ottaa huomioon, ainakin akateemisissa piireissä ;)

aimarii kirjoitti...

Herääminen horroksesta vie aikaa - just, kuten tätä lukiessa minullakin.
Mistään sodasta ei tule voittajia, kaikki ovat jotain hävinneetniissä räiskeissä.