15. tammikuuta 2009

kaikki lehdet oli haravoitu
kaikki muurattu umpeen
kädenvääntö kanssasi ei onnistunut
olit maalannut kaiken omin värein
en halunnut piilottaa sinulta leivottua leipää
mutta loin ja kudoin lankaa, jotta näkisin sinut
enkä puhuisi yksinäisille seinille

1 kommentti:

arleena kirjoitti...

Kaunis runo. Erittäin hyvin mietitty runotorstain haasteeseen.

Joskus todella tuntuu, että kukaan ei edes lähin kuule, näe eikä huomaa.
Rakkaudella aukeavat silmät.

Runosi kertoi tämän hyvin.