30. huhtikuuta 2010

siemen itää autiomaassa granaattiomenaksi
leppymättömästi leikkaa hiuksiaan
maahan vajoten kasvamasta koskaan vapauteen

8 kommenttia:

isopeikko kirjoitti...

Kolme erillistä, irrallista, päällekkäistä tapahtumaa, jotka luovat ikään kuin neliulotteisen kuvan ajasta.

Rauni kirjoitti...

Hieno runo, kasveista kirjoitat syvällisesti.

Crane kirjoitti...

mielenkiintoisia kuvakerroksia...

arleena kirjoitti...

Elämä etenee ylös ja alas maan vankina vapauteen

Hilbert kirjoitti...

Vapaudetonta kasvamista, julma tunnelma.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Kyllä minusta jonkun pitäsi!

helanes kirjoitti...

Luin kyllä KASVAMATTA.

Marjattah kirjoitti...

Mieleni tahtoo kuvittaa runosi. Dalin outo erämaa nousee silmiin.